Libanon
Lauantai, kolmas hankepaiva
Kolmantena paivana tekemiset ovat pyorineet Beirutissa. Aamulla kerroin johtaja Ainalle suurlaehtystomme vastauksen tiedusteluun miten saisin sielta todistuksen maassa olosta ja tehtavastani. Sellaista jo vaaditaan netisten vaatimusten lisaksi kulkuluvan saamiseksi Nahr el-Barediin. Olin kirjoittanut Damaskoksen lahetystoon ja tiedustellut miten asia hoidetaan. Sain tiedon, etta eurooppalaislla humanitaarisillakin jarjestoilla on ollut enenevasti vaikeuksia paasta Libanonin pakolaisleireihin. Minulle lahetysto suositteli todistuksen pyytamista Itavallan suurlahetystosta Beirutissa. Pitaa olla kunnon allerkirjoitukset ja leimat, niita katsotaan lupaa hakiessa.
Osallistuin Mar Elias keskuksessa osan aikaa sosiaalityontekijoiden taydennyskoulutukseen mielenterveysasioissa. Kouluttajana oli psykologi Elie Abu Chacra. Aiheena oli masennus. Ibtissam referoi luentoa minulle englanniksi. Kasitin, etta Elie kaytti kognitiivisen mallin mukaista lahestymistapaa masennukseen.Esitykseen sisaltyi myos tietoa depression uusiutumisen ehkaisysta ja ennakoivien oireiden tunnistamisesta. Naytti, etta sosiaalityontekijoista luennon anti oli kiinnostavaa. He kommentoivat luentoa. Myos psykologit Liliane ja Muna taydensivat joissakin kohti. Hyvin toimiva koulutusryhma. Olin edellispaivana saanut tietaa, etta Saidan perheneuvola suunnitteli sosiaalityontekijoiden uusien asiakkaiden haastattelurunkoa hieman uusiksi koulutuksesta saamiensa virikkeiden johdosta. Koulutus tuntuu siis purevan kaytantoihin, joita uusitaan.
Shatilan toimintakeskus on remontin kourissa. Kaksi uutta kerrosta on rakenteilla, etta kaikki toiminnot voisivat olla omissa tiloissa ja BAS voisi luopua vuokratiloista (ja kuluista). Siivoojilla on kova urakka ja remontti on kaikille toiminnoille rasittava. Keskuksen alinta kerrosta on vahvistettu, etta rakennus kestaisi uusien kerrosten kuormituksen. Mielestani johtaja Jamilella on erinomainen kyky luotsata hankalia tilanteita. Kuin ohimennen hanen remonttikuvauksestaan tuli esille, etta han on mieltanyt taydellisesti hankaluudet mutta myos edessa olevan hyodyn ja kuinka han on ihmisten vasymiseen oannut suhtautua kannustavasti.
Sosiaalityontekijat ja kaksi lastentarhanopettajaa kertyivat paikalle, kun esittelin Kirsti Palosen lahettaman Ydin-lehden numeron. Kirsti Palosen artikkeli oli 'Olipa kerran Shatillan pakolaisleirissa". Shatillalaiset ihastelivat Kirsti Palosen kuvia artikkelissa. Artikkeli alkaa eraan lapsen sadutuskertmuksella. Kun referoin sita englanniksi, asianomainen lastentarhanopettaja sai juonesta kiinni ja kertoikin arabiaksi ulkoa koko tarinan! Hauska hetki.
Keskuksen johtaja Jamile naytti raportin vuoden 2011 toiminnasta. Keskuksen valtava vierastrafiikki tuli esiin. 96 erilaista ryhmaa, noin 1000 ihmista oli kaynyt viime vuonna Shatillan keskuksessa. Nytkin tuli asiointiryhma paikalla, kaksi miesta. Toinen heista, UNRWA:n eli YK:n palestiinalaisten avustusjarjeston vesihuollon virkailija tunsi ennestaan BAS-jarjeston. Kun UNRWA:n palvelujen uusi paallikko oli yrittanyt saada paikallaisia asukkaita lahetystoksi kuvaamaan kaytannon vesiongelmaa vesihuoltoprojektin sveitsilaisille rahoittajille, mutta ei ollut onnistunut, oli hanen alaisensa, BAS:in tuttu ehdottanut kayntia Shatillassa. Ja niin asia kaynnistyi. Jamile sanoi, etta kylla he saavat naisia kuvaamaan vesiongelmaista arkea. Han ja muut sosiaalityontekijat alkoivat suunnitella, keita naisia kutsuvat keskukseen puhumaan asiasta ja muodostamaan lahetyston. Jamile ja muut Shatillan asukkaat kertoivat, kuinka Shatillan vesi on muuttunut muutamassa vuodessa suolaiseksi. Silla ei saa pestya vaatteita, se tuntuu kamalalta peseydyttaessa. Shatillaan pakolaiset ovat aikanaan tulleet pohjoisosasta Palestiinaa Libanoniin maaseutualueilta. He mielellaan pitavat purkeissa kasveja. Nyt kaikki ruukkukasvitkin kuivavat kelvottoman kasteluveden takia. Kun kuuntelin keskustelua ehdotin eraasta askettaisesta artikkelista nappaamaani nimitysta talle ja muillekin edunvalvontalahetystoille: diplomaatteja. Tassa tapauksessa vesidiplomaatteja neuvottelemassa ongelmien tunnustamisesta ja resurssien varaamisesta parannusten toteuttamiseen. Tama oli sovellukseni tilanteeseen ns new health diplomats -artikkelista. Saan UNRWA:n Shatillan toimintojen johtajalta selostuksen Shatillan vesi- ja muistaohjelmista ja aion lahettaa sen UM:n Pohjois-Afrikka ja Lahi-itadeskille, joka huoltaa vesi- ja jatevesiprojektia Palestiinalaisalueilla. On varmaan hyva saada lisatietoa samoista asioista Libanonin leireissa.
Nina Lyytinen, Extreme Survival Finlandista on voittanut omassa sarjassaan Beirutin 2011 maratonilla toisen sijan. Tanaan sovittiin palkinnon hakemisesta maratonin toimistosta johtaja Kassem Ainan kanssa. Minulla on kunnia luovuttaa se Ninan lahjoituksena Shatillan keskukseen. Ennakoitiin tata tapahtumaa.
Shatillan vuositilastot kertovat, etta tasta keskuksesta on 23 lasta perheneuvolan ns kuntoutuskummiohjelmassa. Lapset, jotka tarvitsevat perheneuvolan palveluiden lisaksi erityiskoulujen ja -kuntoutuspaikkojen palveluita, tarvitsevat varattomille perheille kuntoutuskummeja. Sosiaalityontekija Ashwak toimii Shatillaan keskuksen kuntoutusohjelman vastuuhenkilona.
Siitapa lahdimmekin kaymaan Jamilen ja Zuhourin kanssa kahden kuntoutuskummin lasten perheissa. Toisen kuntoutuskummilapsen hammaskalusto on surkeassa jamassa. Hanelle on loytynyt Suomesta halukas hammasremontin kustantajaryhma. Mutta aitia pelottaa menna Shatillan hammashoitolaan eivatka aikaisemmat suostuttelut olleet tehonneet. Nyt taidettiin puhua niin tarmokkasti, etta aiti lupasi maanantaina menna hammashoitolaan. Vahan hirvitti, mutta kai tallainen "pakottaminen" saattaa olla hyvaksikin.
Kummilapsitapaamisten jalkeen alkoi taas servicetaksimatka Hamralle lahelle hotellia. Kun nousin ramataksista Hamralla muuan nainen sanoi valittavansa inconveniecea. Ymmarsin, etta hanen mielestaan taksi ei ollut oikein tasokas. Voi olla, mutta olin ihastellut tapaa milla taksikuksi ja ehka hieman myos "incovenience-tyylinen" vanhempi matkustaja olivat matkan aikana keskustelleet arabiaksi. Ilmeikkaasta, kuin retoriikkakoulun esimerkkikeskustelusta olin nautiskellut. Itse olin mokannut arabiani kanssa aamulla Mar Eliaksessa. Kaikki esittelivat itsensa ja minakin sanoin arabiaksi Ana Sirkku Kivisto min Vantaa, Finlanda. Sitten tahdoin sanoa etta olen BAS-jarjeston ystava, koska en osannut sanoa Psykologien Sosiaalinen Vastuu. Mutta kun sanoin BAS saahbi, tarkoitti se, etta olen El Buss-keskuksen ystava (sanotaan usein vain "bass"). Dalal sanoi heti etta enko ole Beddawin perheneuvolan ystava. Sain sentaan korjatuksi, etta tarkoitin BAS:illa Beit Atfal Assumoudia. Ei pitaisi yritella liikaa, jai harmiuttamaan, mutta kun kielen opiskelussa toisaalta sanotaan, etta aina olisi hyva koettaa kayttaa kaikkea osaamaansa.
